Page - 58 - in Mobile Culture Studies - The Journal, Volume 4/2018

58 Mobile Culture Studies. The Journal 4 2o18 Tuulikki Kurki | Border Crossing Trauma omaa ymmärrystään maailmasta. Tässä artikkelissa analyysin kohteena ovat teoksissa Petro- skoin symposiumi ja Kipu esiintyvät erilaiset narratiivit ja kuvastot, jotka ilmentävät rajoihin ja liikkumiseen kytkeytyviä traumaattisia kokemuksia. Artikkeli tarkastelee kysymyksiä: Kuinka kirjallisuus, muiden taiteiden ohella, voi syventää ymmärrystämme liikkumiseen ja rajojen ylittämiseen liittyvistä traumaattisista kokemuksista? Mitä välähdyksenomaiset traumaattisten kokemusten hypernaturalistiset representaatiot, jotka Pertun teoksissa ovat usein groteskeja, jopa pornografisia ja surrealistisia pakottavat tekstien lukijan näkemään? Miten hypernaturalismi ja surrealistiset kerronnan keinot voivat toimia trauman kielenä? Miten Pertun teokset osallistuvat rajaseudun traumaattisiin kokemuksiin liittyvän kollektiivisen ja kulttuurisen muistin tai transhistoriallisen trauman rakentamiseen? Teoreettiselta taustaltaan ja tarkastelutavoiltaan artikkeli kytkeytyy kulttuurintutkimuk- seen, monitieteiseen traumatutkimukseen ja monitieteiseen rajatutkimukseen. Monitieteisen traumatutkimuksen kentällä, artikkeli kytkeytyy viimeaikaiseen keskusteluun trauman repre- sentoimisen mahdollisuudesta ja muistamisen politiikasta. Aihepiirinsä puolesta artikkeli niv- eltyy myös monitieteisen rajatutkimuksen kenttään, jossa kulttuurinen ja humanistinen näkö- kulma ovat vahvistuneet viime vuosina. Artikkelin analyysiosio osoittaa, että Pertun teoksissa traumatisoiva alueellisten ja symbo- listen rajojen ylittämistä seuraavat traumaattiset tapahtumat sekoittavat rajan ylittäjän ajan ja paikan kokemisen ja pakottavat rajan ylittäjän määrittelemään identiteettinsä uudelleen. Rajan ylittämistä seuraavien tapahtumien myötä rajan ylittäjä siirtyy epävarmuuden, hämmennyksen ja äärimmäisen epämukavuuden tilaan. Hänen kokemansa aika ja paikka muuttuvat moni- tulkintaisiksi ja surrealistisiksi. Koska rajan ylittäjä ei pysty käsittelemään rajan ylittämisen jälkeen tapahtunutta traumatisoivaa tilannetta, hän siirtyy niin sanottuun traumatilaan, joka sijoittuu reaalimaailman ulkopuolelle. Nämä traumatilat sijoittuvat Pertun teoksissa humallut- taviin fantasioihin, taideteosten maailmaan, surrealistisiin tunneleihin ja huoneisiin, tai vääri- stäviin peileihin. Myös rajan ylittäjän identiteetti rakentuu uudelleen koherentin paikan ja ajan kokemisen ulkopuolelle. Tämä on tyypillistä traumaattisten kokemusten prosessoinnissa, jossa menneen ja nykyhetken väliset erottelut voivat hämärtyä. Groteskin, hypernaturalismin ja surrealismin avulla Perttu herättää lukijassa hämmennystä ja ihmettelyä, ja näin vaikuttaa rajaseudulla rakentuvan, traumaattisia tapahtumia käsittelevän kollektiivisen muistin rakentumiseen. Shokeeraavan, lukijassa paikoitellen vastenmielisyyttä herättävän kuvaustavan yhtenä tavoitteena on avata menneen kollektiiviset traumat keskustelun kohteeksi. Voidaan ajatella kirjallisuudentutkija Kerstin Bergmanin tavoin, että jokainen kau- nokirjallinen teos tarjoaa omanlaisensa ”teorian” trauman muistamiseen ja representoimiseen. Tämä artikkeli ehdottaakin, että hypernaturalismi, groteski ja surrealistinen kerronta voivat myös tarjota fiktiokirjallisuudessa mahdollisen ”teorian” trauman representoimiseen ja käsitte- lemiseen. Ne voivat toimia myös osana trauman kieltä, jonka avulla yksilöllisiä, kollektiivisia ja kulttuurisia traumoja voidaan tehdä näkyväksi ja käsitellä julkisesti. Pertun teokset pyrkivät myös rikkomaan ja moniäänistämään aiempia rajaseutuun kytkey- tyneitä kollektiivisia historianarratiiveja. Rajan yli liikkuvien ihmisten kokemuksen ja tuntei- den nostaminen tarkastelun keskiöön, voi avata mahdollisuuden kriittisten äänien esiin nouse- miselle. Kriittiset äänet kohdistuvat dominoivia diskursseja vastaan, jotka ovat usein pyrkineet yhdenmukaistamaan rajaseuduilla olevien väestöryhmien identiteettejä ja kulttuurimuotoja